“Suomen parhaan fanipäädyn” taustalla on kestävää kulttuuria ja olosuhteiden odottamista

Kuva: Lahen Turkoosi

Onneksi olkoon Lahen Turkoosi! Pelicansin vuonna 2014 muodostettu kannattajayhteisö juhlistaa 10-vuotista taivaltaan tänään Pelicansin ja Kiekko-Espoon välisessä kotiottelussa.

Pelicansin ja yleisestikin lahtelainen kannattajakulttuuri on jo pitkään ollut vireää. Pelicansin Fan Club eli Flying Pelicans perustettiin vuonna 1999. Vuonna 2005 sen “oppositioksi” ja katsomotoimintaa vetämään järjestäytyi Ääriliike Lahti. Paljon on vuosiin mahtunut rakkaita ja rosoisempiakin tapahtumia. Nykyään koko yhteisö on liittoutunut Lahen Turkoosin nimeen.

Aleks Haatanen sanoi 27.4.2024 neljännen finaaliottelun jälkeen haastattelussa, kuinka hienoa oli tehdä ottelun avausmaali “Suomen parhaan fanipäädyn edessä”. Vaikka tällaisissa kommenteissa on aina ripaus mielistelyä, eikä ole kovin hedelmällistä lähteä virallisesti nostamaan mitään Liigan kannattajaryhmistä ylitse muiden, on Lahessa silti syytä ylpeyteen. Tunnelma otteluissa ja kannattajatoiminnan laajuus on usein tilanteesta riippuvaa aaltoliikettä, mutta ainakin laineet ovat olleet kasvamaan päin.

Lahen Turkoosi ja syksyksi 2022 tehty uusi seisomakatsomo ovat toden totta nostaneet tasoa. Kannattajatoiminnasta on tullut paljon näkyvämpi, kuuluvampi ja vaikuttavampi osa Pelicansin ottelutapahtumaa, ja kulttuuri on kestävällä pohjalla oleelliseen keskittyen.

Pelicansin nykyiselle seurajohdolle kuuluu kiitos siltä osin, että kun seisomakatsomo viimein haluttiin aidosti uudistaa, niin toimeen ryhdyttiin rivakasti ja lopputuloksesta tuli näissä puitteissa hyvä.

Lähtötilanteeseen nähden tosin lähes mikä tahansa olisi ollut edistystä. Realismia nimittäin on, että Lahen jäähallin uudistamisesta vuodesta 1998 alkaen tunnelma on kärsinyt siitä, että katsomoiden rakenne ei ole tukenut tunnelman luomista ja kannattajakulttuuria. Seisomakatsomot ripoteltiin ohueksi nauhaksi piippuhyllylle pitkin hallia, kun taas yleiseurooppalaisessa katsomokultturissa tunnelma syntyy kentän päädyissä suurissa seisomakatsomoissa. Lahessa toteutettu ratkaisu oli taloudellisestikin järjetön, kun edulliset seisomapaikat sijoitettiin hallin pääkatsomoon viemään tilaa parhailta ja tuottavammilta istumapaikoilta.

Kannattajatoimintaa ehdittiin parikymmentä vuotta puuhastelemaan aina jossakin nurkassa tai kapeassa karsinassa, missä nyt vain se oli vähiten tiellä. Pelicans oli ehkä osittain kädet sidottuna hallin rakenteen kanssa, mutta ei seurakaan tuntunut olevan valmis kääntämään aivan kaikkia kiviä hallin tunnelman parantamiseksi. Asia ei juurikaan korjaantunut edes vuoden 2012 merkittävässä remontissa, vaikka siitä vakavasti neuvoteltiinkin.

Ratkaisu parempaan tunnelmaan piili viimein siinä, että 2022 seisomakatsojat keskitettiin yhteen riittävän suureen katsomoon nykyiseksi “Turkoosiksi mereksi”. Nyt on päässyt kerääntymään eräänlainen kriittinen massa, jossa kannattajaryhmän ydin lietsoo muita ympärillään olevia parempaan tunnelmaan.

Suomessa monesti harmitellaan, kuinka vaikkapa Ruotsissa kannattajakulttuuri on edellä ja halleissa parempi tunnelma. Niin onkin, koska Ruotsissa on vuosikymmenten ajan varmistettu uutta rakentaessa ja vanhoja remontoitaessa, että seisomakatsomot säilyvät ja ovat riittävän suuret. Jopa vierasjoukkueen kannattajat on huomioitu erillisillä katsomonosillaan, joissa energia pääsee purkautumaan tunnelmaan, eikä paikallisten katsojien tai järjestyksenvalvojien kanssa riitelemiseen.

Arvatenkin Ruotsissa seurat näkevät tunnelman tärkeämpänä osana tuotetta, jopa myyntivalttina tai kilpailuetuna. Suomessa asiaa on aina ajateltu enemmän istumapaikat, aitiot ja raha edellä.

Kyllä suomalainenkin tunnelmaa luo, kun sille annetaan olosuhteet. Seisomakatsomot Vaasassa, Porissa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa maalaavat usein hienoa ääni- ja kuvamaisemaa. Monessa muussa paikassa fanit on sysätty nurkkiin, yläriveille tai istumakatsomoihin, ja niissä tunnelma on “suomalaisempi”.

Pelicansin nykyiselle seurajohdolle kuuluu kiitos siltä osin, että kun seisomakatsomo viimein haluttiin aidosti uudistaa, niin toimeen ryhdyttiin rivakasti ja lopputuloksesta tuli näissä puitteissa hyvä. Se että seuran omistaja Pasi Nurminen oli remontissa itse työkalujen kanssa rakentamassa, oli iso teko.

Seuraavaksi katse alkaa jo kääntyä jäähallin tulevaisuuden suuntaan, oli se sitten Isku Areenalla tai uudessa monitoimiareenassa. Muutoksessa piilee suuri mahdollisuus nostaa hallin tunnelma ja akustiikka aivan uudelle tasolle. Yhtä lailla on myös uhka siitä, että lopputuloksena on kliinisempi, istumapaikkojen valtaama “areena”, jollaisia Suomessa on tupattu rakentamaan. Senkin ehkäisemiseksi on Lahen Turkoosi onneksi hereillä, ja tulee puolustamaan kannattajakulttuurin olosuhteita hallihankkeen edetessä.

Seuraa ja saa blogin tuoreimmat päivitykset Facebookissa ja Instagramissa, tai jätä kommentti alla olevaan laatikkoon.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *