LUKU 20: Unelma kohde remontti taitoiselle

No niin, terve taas, kuuluuko.

Moro moro, kuuluu kyllä, Jii vastaa.

Saatiin palautetta. Siitä osingonjaosta, jota viimeksi spekuloitiin. Kuulema jos osinkoa jaetaan, niin sitä on jaettava sama summa jokaista osaketta kohden, eli jokaiselle omistajalle. Ja siitä on hallituksen päätettävä yhtiökokouksessa, ja näin ei ole koskaan Lätkäseuran historiassa tehty.

Jaahas. No siinä oltiin sitten hakoteillä.

Tai siis sinä olit. Onnistumiset ovat yhteisiä, ja epäonnistuminen on aina yksilön oma vika. Etkö muista joukkuepelin lainalaisuuksia?

(naurua)

Jaa, vai niin, sovitaan sitten niin, Jii sanoo. Aika ikävällä sävyllä aloitit tämän nytten. No, mutta kohtahan ei rahahuolia Lätkäseuralla ole muutenkaan, jos uusimmat huhut toteutuvat, ja Mahtisuku ostaa seuran omistukseensa.

Sitä on tosiaan nyt ehditty aika monesta suunnasta jo kuiskimaan, että voisi jo kuvitella olevan tulta kun on savuakin. Tosin se huhu ehditty myös jo alas ampumaankin. Vaikka eihän sitä joka tapauksessa myönnettäisi etukäteen, oli kauppa toteutumassa tai ei.

Tätä mahdollisuutta en kyllä ihan osannut arvata tai edes unelmoida, vaikka onhan tuossa noita ainakin etäisesti potentiaalisia ostajaehdokkaita ollutkin. Tuskin ihan tämän kaliiberin pelureita kuitenkaan. Mahtisuvun myötä seura siirtyisi vahvasti paikallisten ja aidosti menestynyttä liiketoimintaa tehneiden ihmisten käsiin. Ja kun siellä on ravi-ihmisiäkin, niin tietävät yhtä sun toista tämän bisneksen oikuista ja epäloogisuudesta, mitkä yleensä tulevat monille urheilussa yllätyksenä, Jii pyörittelee.

Tämä ajankohta tässä nyt lähinnä epäilyttää. Näin nopeasti kauden päättymisen jälkeen, ja ennen kuin kauden taloudelliset tiedot varmastikaan ovat selvillä. Eikös nämäkin sitten kaiken järjen mukaan pitäisi ilmetä yhtiön hallituksen kokouksista ja pöytäkirjoista, joissa paikallinen Mediatalokin on osallisena? Nyt huhut ovat kuitenkin tulleet ihan eri suunnasta. Jotenkin ylipäätään mieltäisin tällaiset merkittävämmät omistajuuskaupat myöhemmin kesällä tapahtuviksi.

Jos sitä on valmisteltu pidempään, että on heti valmista? Nupehan on siitä omistajuudestaan halunnut eroon jo aiemminkin.

Jiin vastaheitto palauttaa mieleeni aiemmat pohdinnat.

Niin, jos Nupe näyttäytyisi älykkäänä strategina eikä impulsiivisena moottorisahamiehenä, niin tästähän voisi vetää jo suorat linjat nerokkaaseen suunnitelmaan. Että kasvatettiin budjettia pikkuhiljaa, sitten joukkue nousikin yllättäen finaaleihin, joten lisättiin kierroksia ja laitettiin lopulta ”all in”. Jos se mestaruus olisi tullut, niin sillä hetkellä olisi pääomistajan hyvä myydä seuran osakkeet pois parhaaseen mahdolliseen hintaan. Ja sehän selittäisi osaltaan sitäkin, miksi Ylliä piti kohdella niin kuin kohdeltiin. Nyt on se hetki, kun pitää se mestaruus voittaa, jotta minä saan tästä firmasta hyvän hinnan. Ja heti kun alkoi näyttää, ettei niin ole tapahtumassa, niin tunne alkoi viedä, ja se vei sekoiluun ja nyt nähtyyn lopputulokseen karsintoihin asti.

Mjoo, kävisi järkeen sinänsä, Jii mutisee skenaariota sulatellen.

Mutta tämä Mahtisukuhan voi olla ihan puhdasta vedätystä ja itse liikkeelle laskettu huhu, jolla voidaan saada selville joku tietoja vuotava vasikka, tai kääntää huomio pois viime aikojen kritiikistä. Lätkäseuran ollessa kyseessä mikä tahansa on mahdollista kuin venäläisen sotaviestinnän doktriinissa. Tiedotetaan mahdollisimman niukasti, julkaistaan vain ne itselle edulliset faktat, joita ei voi salata, ja kaikki loppu verhotaan harhautuksen, sumutuksen ja viime kädessä jopa huumorin taakse, ettei kohta tiedä onko milloinkin äänessä urheilujohtaja vai mainoshahmo.

Toivottavasti edes jokin muuttuu tänä kesänä, että tuonne viitsii kausikortin ensi kaudeksi ostaa. Tämän perheyrityksen toimiston puuhastelut ovat olleet niin usein niin ala-arvoisia, että sukulaiset pois ja työssä pätevöityneet henkilöt tilalle, kiitos, Jii tokaisee.

Ja vaikka seura saisi uudet omistajat, niin sehän on vasta kaiken alku. Ei se yksinään vielä mitään muuta. Siinähän pitäisi alkaa rakentaa koko organisaatiota. Koota paras mahdollinen hallitus, paras mahdollinen toimitusjohtaja, toimistohenkilökunta, urheilujohtaja, valmennus, pelaajat… ja joukkue. Kuten sanoin jo aiemmin, tai ainakin piti sanoa, että ei se ole yksittäisen työntekijän vika, jos ei ole osaamista, aikaa tai työkaluja tehtävän tekemiseen hyvin. Tai työrauhaa ja luottamusta. Jos tuo seura isolla rahalla ostetaan, ja sen pyörittämiseenkin ollaan valmiita investoimaan, niin aineksia tietysti tulisi olemaan vaikka mihin. Mutta siinä menee äkkiä vuoden päivät ennen kuin tietyt rekrytoinnit saadaan tehtyä ja eri osa-alueet laitettua kuntoon.

No urheilujohtaja meillä on, jos Lelu jatkaa siinä, Jii muistuttaa.

Joo, no ainakin se on tullut nykyisessä Lätkäseurassa toimeen. Tiedä vaikka lähtisi samalla oven avauksella Nupen kanssa, kun selkeästi ovat hyvää pataa. Silti urheilupuolesta en itsekään ole erityisen huolestunut, vaikka Samiin päävalmentajana en ihan luota ennen kuin on viimeinkin antanut selkeitä näyttöjä osaamisestaan. Mutta Lelun harteilla tuntuu olevan aika paljon. Vähän huolestuttavia ovat ne arviot, että jos hän ei ehdi nykyään niitä pelaajiakaan etsimään yhtä paljon kuin ennen, että löydetäänkö niitä halpoja helmiä enää vanhaan malliin. Pari viime vuotta on enemmänkin mällätty rahalla siirtomarkkinoilla.

Nythän Nupe on sitten siellä politiikassakin mukana. Jos siihen meinaa vähänkään panostaa, niin aikaa ja energiaa siihenkin menee. Ainakin jossain määrin sekin on seuran toimistolta pois, Jii huomauttaa.

Totta, hyvä kun mainitsit. Onhan tuossa Nupen ja Laten touhussa ollut joku logiikka havaittavissa. Myymiseen on seuran toimistolla on panostettu. Siellä on myyntiin ja asiakkuuksiin liittyviä henkilöitä varmaan enemmän kuin koskaan. Halli jossa pelataan, on aika pieni ja vanha, eli yleisöltä saadaan rajallisesti tuloja. Silloin on ollut ihan loogista panostaa yritysmyyntiin, josta kasvua on ollut saatavilla. Ja varmaan siksi sitä yritysmyyntiä on puheissakin korostettu kuin selkäytimestä silloin kun yleisömäärät ovat olleet pienet.

Mmm-m.

Mutta siinä ei nyt ehkä tarpeeksi huomioitu sitä tuotetta, jota ollaan myymässä. Että jos samaan aikaan on heti kauden alkaessa katsomot puolityhjinä, seuran viestintä on huonoa, markkinointi heikkoa, asiakaspalvelu aivan luokatonta, eikä osata laskutuksessa kotiuttaa niitä myytyjä euroja seuran kassaan, niin ne myyntitykit menevät tässä armeijassa vähän hukkaan. Eli luotettiin kai, että joukkue menestyy ja myyjät myyvät, siinä on vähän kärjistettynä se Lahden Lätkäseuran kivijalka. No taloa ei ihan kahden kulman varaan rakenneta, varsinkin kun niistäkin se joukkueen menestyminen tällä kaudella sortui.

Ja ei ne kaikki sponsoritkaan taida tykätä siitä, että ollaan jatkuvasti almuja kyselemässä. Jos mielikuvat ja fiilis ihmisillä huononevat koko ajan milloin mistäkin syystä, niin kohta ei se myyntikään enää välttämättä vedä niin vahvasti.

Jep. Se viisitoista minuuttia mainetta oli tuossa, kun Hölö valmensi joukkueen kahdesti finaaleihin. Nyt pitäisi palata johonkin perusasioihin ja alkujuurille.

Niin… olipa muuten hienoa todistaa viimeisen karsintaottelun jälkeen tapahtumia hallissa. Joukkue jäällä, kannattajaryhmä katsomossa, jotenkin siinä tuntui, että se kiekkoyhteisö eli aidoimmillaan. Molemmat kiittivät toisiaan kaikesta tapahtuneesta huolimatta, Jii tunnelmoi.

Hyvin sanottu. Ei somen vittuilumeemejä, ei provosoivaa maskottia siinä välissä, eikä tehtaan patruunaa mesoamassa eikä hännystelijöitä kumartelemassa, vaan joukkue ja sen yleisö. Tämän niin sanotun kiekkoyhteisön todelliset ilmentymät, ne ainoat korvaamattomat rakennuspalaset.

Mehän ei olla muuten tässä nyt vielä määritelty, että mikä sitten olisi se ihanne, johon tässä pitäisi pyrkiä. Eli minkälainen olisi täydellisessä maailmassa se sinun Lahden Lätkäseurasi?

Seuraava luku: Kuin tarua ihmeellisempää

Seuraa ja saa blogin tuoreimmat päivitykset Facebookissa ja Instagramissa, tai jätä kommentti alla olevaan laatikkoon. Tai haluatko itse kertoa jotakin? Ota yhteys sähköpostilla: kiekkoaktivisti@gmail.com

Tarinan aiemmat osat

Esipuhe

LUKU 1: Raastepöydästä voi aloittaa

LUKU 2: Märkäkorvapuusti

LUKU 3: Lelun laatikko

LUKU 4: Juhamatti vs. Juhamatti

LUKU 5: Syksyllä yhtä ja keväällä kolmatta

LUKU 6: Positiivisesti ohjelmoitu

LUKU 7: Setä-Sami

LUKU 8: Nesteen nurkkapöytä

LUKU 9: Kun yksi silta rakentuu, toinen jo palaa

LUKU 10: Pelastajan hintalappu