Palaan pöytään täyden kahvikupin ja vähän jo jäsentyneiden ajatusten kera. Istun vastapäätä Konttoria, ja päätän vähän haastaa häntä.
Varmaan ymmärrät sen, miten mun on tätä koko kuviota tarkasteltava, että tässä joutuu jo epäilemään melkein kaikkea kuulemaansa ja kaikkia henkilöitä, jotka tähän liittyvät. Siis uskon lähtökohtaisesti mitä sanotaan, kun asioita selkeästi tietävät henkilöt puhuvat, mutta on silti otettava huomioon kaikki jännitteet, joita siellä taustalla voi olla. Kun ovat henkilösuhteet kärsineet ja muuta.
Joo, ja niinhän se pitääkin, Konttori vastaa. Otat tästä mitä otat. Kaikkeahan ei voi vieläkään kertoa, koska jotkut asiat ovat niin kahdenvälisiä ja yhdistettävissä suoraan henkilöihin, mutta varmaan tästä jotain saat kuitenkin.
Niinpä. Mutta itselleni olen tätä perustellut osittain silläkin, miksi olen tällaista tarinaa lähtenyt kirjoittamaan, että nythän on tavallaan julkisuuteen aiemmin tullut vain toisen puoliskon totuus, jos sitäkään. Kun tämän kiekkoyhteisön korkea-arvoisin upseeri on sanonut, että asiat ovat näin ja kaikki on hyvin, niin jalkaväki on uskonut, koska ei ole ollut mitään muutakaan. Voi olla ihan tervettä kuulla sitä toistakin puolta, joka itse asiassa edustaa enemmistöä. Eihän yhteisö ole yksi mies, vaan suuri massa ihmisiä.
No siinä mä luulen, että se yksi Nupen perisynneistä on. Että se luulee olevansa jo suurempi kuin koko seura, sen jälkeen mitä kaikkea on tehnyt firman eteen. Puhuu totta kai ihan muuta, jos julkisesti kysytään, mutta tekoja ohjailee oma äkkipikaisuus, tunteet, ja halu olla se joku kukkulan kuningas, Konttori luonnehtii.
Mä taas olen jo epäillyt, kun se kerran on kuulema kaupitellut hiljaisesti Lätkäseuran omistustaan poiskin tässä vuosien aikana, että haluaako se jonkun nousevan tuohon hänen tilalleen. Aivan kuin testaisi, että kuinka pitkälle voi mennä, ennen kuin joku nousee horjuttamaan?
Konttori puistelee päätään ennen kuin vastaa.
Siis alun perinhän, silloin vuosia sitten, Nupe oli lähinnä apuvalmentaja. Teki sitä ihan kohtuullisella palkalla ja keskittyi siihen. Seuran asioihin yleisemmin yritti ehkä vaikuttaa, ja heitteli jo silloin kirjavia ideoitaan, mutta ei päässyt määräilemään.
Meinaatko, että siitä jäi jotain hampaan koloon?
Niin luulen. No nyt sitä valtaa sitten on, saa mellastaa miten huvittaa, ja vaikeaa siellä on ihmisten enää sanoa vastaankaan, kun tiedetään mitä aiemmille on tapahtunut. Kuten sanoin, vastavoimat on siivottu pois. Ole samaa mieltä tai lähde, Konttori napauttaa.
Konttorin puheenvuoron tauottua seuraa hetken hiljaisuus, kun haen ajatustani.
Mutta… Tässähän tämä yleiskuva tosiaan hahmottuu jo jollain tapaa, mutta, mitenhän sen nyt sanoisi, vielä sellaista konkretiaa ehkä puuttuu. Saahan omistajana päättää ja määrätä, noin niin kuin lähtökohtaisesti. Olen koittanut kaivella, että jos siellä on asioita pielessä, niin millä tavalla se ilmenee? Onhan tässä tullut Lahden Lätkäseuralle ihan menestystäkin, ja firma on kasvanut, sekin täytyy muistaa. Mikä siinä johtamisessa tai olemisessa on vialla?
No, onhan se nyt esimerkiksi aika kyseenalaista, jos lievästi sanotaan, että keksii syyttää toista ihmistä alkoholistiksi. Tai ihmisiä, tämäkään ei ole vain yksi tapaus. Levittää sellaista huhua kaupungilla, siis tuossa asemassa, seuran omistajana, oman organisaationsa työntekijöistä.
Alkoholistiksi? Siis Nupe syyttää?
Tai on väittänyt. Eivät nuo tietenkään ole enää siellä töissä. Tällainen kohdistui ihan erääseen valmentajaankin. Niin… olet ensinnäkin tuon kiekkoyhteisön johtohahmoja, toisekseen jos ja kun nuo väitteet olivat valetta, ja sitten vielä olet itse ihminen, jolla ihan julkistenkin tietojen perusteella on ollut tarvetta saada apua omaan elämänhallintaansa.
Mitä helvettiä, saan hädin tuskin sanotuksi, kun kuuntelen Konttoria.
Ja siis Nupen reaktiohan voi koska vaan olla, että ”heitetään se vittuun”. Joku pelaaja, tai toimihenkilö, varmaan yhteistyökumppanikin. Heitetään se helvettiin. Tuollainen voi ehkä toimia jossain kaveripiirissä, mutta ei aikuisten työelämässä. Ihan jo laitkin estävät, ettei voi potkia ulos vain, jos naama ei miellytä. Sitten jos et ole jostain asiasta samaa mieltä, puhumattakaan jos muiden kuullen kyseenalaistat, niin se saattaa pahoittaa mielensä ja suuttua. Pahimmillaan kostaa, vaikka tuolla tavalla mitä edellä kuvasin. Varmaan se tulee toimeenkin monien kanssa, ja juttua riittää, eikä nämä asiat joka päivä siellä hierrä. Mutta aina jostain se pimeä puoli tulee jossain tilanteessa esiin.
Kuuntelen hiljaa, ja Konttori jatkaa jo:
Ideoitahan sillä riittää, mutta kun pitäisi jotenkin pitää aisoissa, että mitä niistä ja miten toteutetaan. Ja siis ihan älyttömiä tempauksia, se Iida siellä finaaleissa ihan vaan esimerkkinä. No saatiinhan sillä nukkuva karhu eli vastustaja herätettyä pelaamaan paremmin. Sitten jos Nupe ei saa tahtoaan läpi, niin seurauksena on huudot sille, joka ei suostu tekemään. Samalla toimitusjohtaja viheltelee ja katselee seinille, eikä puolusta työntekijöitään. Ei ihme, jos se menee lopulta sairauslomiin asti se touhu.
Huhhuh.
Muut rakentavat, tai rakensivat, vaivalla seuran tarinaa ja brändiä, niin yksi vetelee ihan omaa linjaansa. Pekko-maskotista tehdään jo jotain kiusaajaa, vastustajia pilkataan. Ei Nupe kaikkien reviirille tule, mutta kyllähän siellä sitä mikromanagerointia on, ja monesti se tuntuu sitten olevan joku nuorempi tai kokemattomampi, joka siihen tuleen joutuu. Minusta tuntuu, että Nupe ei vain oikein pysty luottamaan ihmisiin.
Luottamaan. Jonkun kanssa tuosta juuri puhuin. Ei luota. Siis siinähän se on, että jos et pysty luottamaan muihin. Teet paljon itse, puutut muiden työhön, ympäröit henkilöstön kavereilla ja sukulaisilla. Niinhän siinä on toimittava, jos et luota, ja koet uhaksi sellaiset ihmiset, joilla on vahva itsetunto ja ammatti-identiteetti, ja sanovat sinulle vastaan? Siinäkö se on?
Ainakin se on varmaan osa sitä, Konttori vastaa. Minua häiritsee se, ettei ole siinä asemassa todellista kunnioitusta sitä kohtaan, mitä esimerkiksi muut ihmiset ovat saaneet aikaan. Se näyttäytyy puheessa, aliarvioimisena, dissaamisena. Ja… en tiedä, tää on vähän rumaakin sanoa, mutta hän ei minusta tuota positiivista energiaa ympärilleen, vaan vie sitä.
Eihän siellä vissiin Lahden Lätkäseuran kanssa ihan putkeen ole kaikkien muidenkaan tahojen kanssa asiat menneet, mitä olen kuullut?
No, sanotaan näin, että kun rupeat yhteistyöhön, niin se yhteistyö voi loppua aika arvaamatta. Kun joku fanituotemyyntikin laitetaan kesken kauden uusiksi, niin ei kai sitäkään ratkaisua hirveästi järki ohjaa. Puhutaan yrittäjistä, jotka ovat nostaneet toiminnan tasoa siitä, missä se omalla porukalla hoitaessa oli, tai on joku todella pitkäaikainen kumppani, niin perustele nyt edes kunnolla, tee se sopivana ajankohtana ja hoida loppuun tyylillä. Kyllä se arvo pitäisi antaa ihmisille, ja muistaa, että Suomikin on aika pieni maa.
Ja Lahti pieni kaupunki. Kun Lahden Lätkäseuran ympärillä yksi silta rakennetaan, niin toinen jo palaa. Vähän sellainen käsitys tästä alkaa tulla.
Sitten tullaan ihan siihen, että kun oli se surullisen kuuluisa CHL-ottelu, niin tietääkseni sinne itse levitettiin jäämainokset väärällä tekniikalla. No, jäähän ei tunnetusti kestänyt sitten pelaamista, niin sitä taas vieritettiin kuulema jäähallin henkilökunnan syyksi. Kun edes joskus aidosti nostettaisiin se oma käsi pystyyn virheen merkiksi, mutta sellaista ei näiden herrojen toiminnasta ihan hirveästi näe.
Niin, sehän on koripallosta tuttu tapa, kun aikoinaan pelaajat pelasivat ilman tuomareita. Ei jääkiekosta. Onko sulla minkälainen aikataulu, vastahan tässä päästiin alkuun?
Ehtii tässä jonkun aikaa vielä.
Seuraa ja saa blogin tuoreimmat päivitykset Facebookissa ja Instagramissa, tai jätä kommentti alla olevaan laatikkoon. Tai haluatko itse kertoa jotakin? Ota yhteys sähköpostilla: kiekkoaktivisti@gmail.com
Tarinan aiemmat osat
LUKU 1: Raastepöydästä voi aloittaa
LUKU 2: Märkäkorvapuusti
LUKU 3: Lelun laatikko
LUKU 4: Juhamatti vs. Juhamatti
LUKU 5: Syksyllä yhtä ja keväällä kolmatta
LUKU 6: Positiivisesti ohjelmoitu
LUKU 7: Setä-Sami
LUKU 8: Nesteen nurkkapöytä